Hoh hoijaa. Loppukesä ei ollut niin kiireinen kuin näin pitkästä kirjoitustauosta olisi voinut olettaa. Työt ovat kyllä syöneet valtavasti energiaa ja vieläkin hommaa olisi töissä melkoisesti, ennen kuin voisi solahtaa siihen "normaaliin" työrutiiniin, jossa iltapäivisin voisi suunnitella ja valmistella rauhassa tulevia tunteja....ehei, nyt täytyy vielä siivota tavaroita paikoilleen, etsiä puuttuvia tarvikkeita ja käydä milloin missäkin aloituspalavereissa, joiden hyödyllisyyttä en nyt ole tässä kiistämässä. Helpostusta tilanteeseen ei tuo sekään, että olen maanantaista lähtien ollut sairaiden kirjoissa. Tuo kuuluisa enterovirus iski myös minuun mikä näkyi karmivana 39 ja risat kuumeena ja yleisenä heikkona olona. Nyt ei ole enää kuumetta, mutta olo on edelleen uskomattoman heikko: jo se, että puen tytöille aamulla vaatteet päälle, saa tuskanhien otsalle. :o
Onneksi Nano mamman pikku mussukkana aloitti juoksun juuri samaan aikaan koulujen alun kanssa ja niinpä olen hyvällä omalla tunnolla antanut sille hiukan treenitaukoa. ja saaanut itse keskittyä rauhassa puurtamiseen. Sami jo treenitauon perään kuuluttikin. Olemme siis tehneet todella kevyesti töitä viimeiset 2-3 viikkoa, mutta ensi viikolla se muuttuu!!! Pääsimme jälleen Oilin ja Markon oppiin HOTin tokokurssille, joka alkaa maanantaina. Innolla odotan.
Viimeksi kirjoittaessani lupailin raporttia Nanon edistymisestä. Paljon on tehty, mutta paljon on vielä tekemättä. Laitan tähän saman tekstin jolla pyrimme tuonne HOT:n kurssille, pienin muutoksin, sillä onhan tässä välissä sentään vähän edistytty. ;)
VÄLIAIKARAPORTTI NANON OSAAMISESTA 28.7.2010
Nanon kanssa on kesän ajan treenattu päivittäin, usein parikin pientä sessiota päivässä. Tassuvamman takia lähes koko kesäkuu jouduttiin tekemään vain kevyttä treeniä ja kaikki vauhdikkuutta vaativat liikkeet jäivät tyystin väliin. Nyt heinäkuussa onkin sitten työstetty niitä oikein ajatuksella.
Tokoliikkeiden lisäksi Nanon kanssa on työstetty lelupalkkausta, joka keväällä vielä oli hankalaa, sillä Nanolla oli tapana leikkiä yksikseen lelulla sen kerran saatuaan. Nyt palkkaus onnistuu niin narulelulla, narupallolla kuin pallollakin. Nanolle on myös opetetty ns. rauhoittumiskäsky Still, joka toimiin jo erittäin hyvin, vaikka Nano ei itse vielä tuolla käskyllä maahan mene, vaan se on laitettava sinne.
Ja analyysia eri liikkeiden työstämisestä.
Paikallaolot: Nano pysyy kohtuullisesti paikallaan istuen ja maaten. Paikallaolo on kerran kokeiltu ryhmäliikkeenäkin n. 2 min ohjaajan ollessa lähellä ja palkatessa kerran välillä. HYvin pysyi! :)
Seuraaminen: Liikkeellelähdöt ja suora seuraaminen alkavat valmistua. Peräpään käyttöä on treenattu ympyräharjoituksin ja vähitellen alettu myös treenata sivu-paikan säilyttämistä sivusiirtymissä ja paikallaan käännöksissä.
Noudot: Noutoleikkejä on tehty melko harvoin, koska Nano noutaa mielellään esineitä ja alkaa helposti niiden kanssa leikkiä itsekseen. Metallikapulallla on leikitty pari kertaa ja kyllähän Nano senkin suuhunsa otti, kuten oli ennakoitavissakin sen leikkiessä mielellään metallisilla ruokailuvälineillä joita Saga ajoittan huusholliimme kylvää.
Tunnari: Yksittäisen palikan etsimistä piiloista on tehty jonkin verran. Muutaman kerran on kokeiltu myös niin, että oma kapula on piilotettu heinään kun kasa vieraita on lähellä näkyvissä. Hyvin käyttää nenäänsä. Ei ongelmaa.
Ruutu: Ruutu on ollut heinäkuun probleema. Nano kyllä meni kosketusalustalle ruutuun, mutta ei ollenkaan sellaisella innolla kuin haluaisin. Niinpä olen miettinyt ja kokeillut erilaisia palkkaustapoja (kosketusalusta ja naksu+nami, staattinen lelu ruudussa, elävä lelu avustajan kädessä ruudun takana ) joista parhaimmaksi vauhdin lähteeksi löytyi markkerille juoksun jälkeen lentävä vinkupallo. Tällöin Nano menee ruutuun hyvällä vauhdilla ja innolla (suoraan tai kierron kautta) ja olen palkannut sen heti markkerin tökkäämisestä pallolla. Tästä syntyi puolestaan sellainen ongelma, että Nano nappasi joka kerta alustan matkaansa ja juoksi se suussaan pallon perään. Tätä mietin aikani ja Elinan kanssa kokeiltiin eri tapoja, jolloin saimme kuin saimmekin se jättämään alustan ruutuun.
Ohjattu: Ohjattua ei juurikaan ole tehty, koska ongelmana oli sama kuin ruudussa: laiska alustalle meni suuntien harjoittelussa. Ajattelin ratkaista tämän ongelman yksi kerrallaan.
Kaukot: Tehty tekniikkaa ihan läheltä jonkin verran. Istu-maa-istu ideana ok, seiso-maahan seiso namin kanssa hankalaa koska koira säheltää namia liikaa. istu-seiso-istu perusteita harjoiteltu, alkaa tajuta. Tehdään siis vielä ihan "nenästä pitäen".
Luoksetulo: Tehty jonkin verran. Viime aikoina niin, että istuu itse käskyllä paikoillaan josta kutsun ja palkkaan leluun tai pallolla taakseni. Pysäytyksiä tehty kiertojen kautta lyhyellä matkalla. Itse saisin olla tiukempi.
Loppukesästä opeteltu paljon ihan peruskäskyjä istu, maa, seiso, joista istu ja maa alkavat käsiavulla toimia, mutta seiso tarvii vielä paljon harjoitusta.
Onneksi Nano mamman pikku mussukkana aloitti juoksun juuri samaan aikaan koulujen alun kanssa ja niinpä olen hyvällä omalla tunnolla antanut sille hiukan treenitaukoa. ja saaanut itse keskittyä rauhassa puurtamiseen. Sami jo treenitauon perään kuuluttikin. Olemme siis tehneet todella kevyesti töitä viimeiset 2-3 viikkoa, mutta ensi viikolla se muuttuu!!! Pääsimme jälleen Oilin ja Markon oppiin HOTin tokokurssille, joka alkaa maanantaina. Innolla odotan.
Viimeksi kirjoittaessani lupailin raporttia Nanon edistymisestä. Paljon on tehty, mutta paljon on vielä tekemättä. Laitan tähän saman tekstin jolla pyrimme tuonne HOT:n kurssille, pienin muutoksin, sillä onhan tässä välissä sentään vähän edistytty. ;)
VÄLIAIKARAPORTTI NANON OSAAMISESTA 28.7.2010
Nanon kanssa on kesän ajan treenattu päivittäin, usein parikin pientä sessiota päivässä. Tassuvamman takia lähes koko kesäkuu jouduttiin tekemään vain kevyttä treeniä ja kaikki vauhdikkuutta vaativat liikkeet jäivät tyystin väliin. Nyt heinäkuussa onkin sitten työstetty niitä oikein ajatuksella.
Tokoliikkeiden lisäksi Nanon kanssa on työstetty lelupalkkausta, joka keväällä vielä oli hankalaa, sillä Nanolla oli tapana leikkiä yksikseen lelulla sen kerran saatuaan. Nyt palkkaus onnistuu niin narulelulla, narupallolla kuin pallollakin. Nanolle on myös opetetty ns. rauhoittumiskäsky Still, joka toimiin jo erittäin hyvin, vaikka Nano ei itse vielä tuolla käskyllä maahan mene, vaan se on laitettava sinne.
Ja analyysia eri liikkeiden työstämisestä.
Paikallaolot: Nano pysyy kohtuullisesti paikallaan istuen ja maaten. Paikallaolo on kerran kokeiltu ryhmäliikkeenäkin n. 2 min ohjaajan ollessa lähellä ja palkatessa kerran välillä. HYvin pysyi! :)
Seuraaminen: Liikkeellelähdöt ja suora seuraaminen alkavat valmistua. Peräpään käyttöä on treenattu ympyräharjoituksin ja vähitellen alettu myös treenata sivu-paikan säilyttämistä sivusiirtymissä ja paikallaan käännöksissä.
Noudot: Noutoleikkejä on tehty melko harvoin, koska Nano noutaa mielellään esineitä ja alkaa helposti niiden kanssa leikkiä itsekseen. Metallikapulallla on leikitty pari kertaa ja kyllähän Nano senkin suuhunsa otti, kuten oli ennakoitavissakin sen leikkiessä mielellään metallisilla ruokailuvälineillä joita Saga ajoittan huusholliimme kylvää.
Tunnari: Yksittäisen palikan etsimistä piiloista on tehty jonkin verran. Muutaman kerran on kokeiltu myös niin, että oma kapula on piilotettu heinään kun kasa vieraita on lähellä näkyvissä. Hyvin käyttää nenäänsä. Ei ongelmaa.
Ruutu: Ruutu on ollut heinäkuun probleema. Nano kyllä meni kosketusalustalle ruutuun, mutta ei ollenkaan sellaisella innolla kuin haluaisin. Niinpä olen miettinyt ja kokeillut erilaisia palkkaustapoja (kosketusalusta ja naksu+nami, staattinen lelu ruudussa, elävä lelu avustajan kädessä ruudun takana ) joista parhaimmaksi vauhdin lähteeksi löytyi markkerille juoksun jälkeen lentävä vinkupallo. Tällöin Nano menee ruutuun hyvällä vauhdilla ja innolla (suoraan tai kierron kautta) ja olen palkannut sen heti markkerin tökkäämisestä pallolla. Tästä syntyi puolestaan sellainen ongelma, että Nano nappasi joka kerta alustan matkaansa ja juoksi se suussaan pallon perään. Tätä mietin aikani ja Elinan kanssa kokeiltiin eri tapoja, jolloin saimme kuin saimmekin se jättämään alustan ruutuun.
Ohjattu: Ohjattua ei juurikaan ole tehty, koska ongelmana oli sama kuin ruudussa: laiska alustalle meni suuntien harjoittelussa. Ajattelin ratkaista tämän ongelman yksi kerrallaan.
Kaukot: Tehty tekniikkaa ihan läheltä jonkin verran. Istu-maa-istu ideana ok, seiso-maahan seiso namin kanssa hankalaa koska koira säheltää namia liikaa. istu-seiso-istu perusteita harjoiteltu, alkaa tajuta. Tehdään siis vielä ihan "nenästä pitäen".
Luoksetulo: Tehty jonkin verran. Viime aikoina niin, että istuu itse käskyllä paikoillaan josta kutsun ja palkkaan leluun tai pallolla taakseni. Pysäytyksiä tehty kiertojen kautta lyhyellä matkalla. Itse saisin olla tiukempi.
Loppukesästä opeteltu paljon ihan peruskäskyjä istu, maa, seiso, joista istu ja maa alkavat käsiavulla toimia, mutta seiso tarvii vielä paljon harjoitusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti